Miten digilaitteet vaikuttavat aivoihin?
Digi haastaa aivoterveyttä
Digitaalisten laitteiden vaikutus aivoihin ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi älypuhelimen ja etenkin somen käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta ja olla mielenterveydelle haitallista aiheuttamalla ahdistusta. Useimmat pelit ja sosiaalisen median sovellukset on rakennettu niin, että ne aiheuttavat riippuvuutta ja aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmät.
Laitteiden ruutujen sininen valo taas aiheuttaa nukkumisvaikeuksia. Myös monisuorittajuus, eli monen asian tekeminen yhtä aikaa, on mahdollista digilaitteiden avulla. Kukapa ei olisi kuunnellut musiikkia tai katsonut televisiota samaan aikaan, kun selaa puhelinta, tai kuunnellut etäpalaveria samalla kun kirjoittaa sähköpostia.
Tämän kaltainen monisuorittaminen kuitenkin kuormittaa aivoja huomattavasti.
Digilaitteiden ansiosta olemme myös saavutettavissa koko ajan, erilaiset ilmoitukset ja hälytykset vaativat huomiomme ja ajattelumme keskeytyy. Pahimmillaan monisuorittaminen ja keskeytykset voivat johtaa itseaiheutettuun keskittymishäiriöön.
Teknologiasta on myös hyötyä aivoille
Pelaaminen kohtuullisissa määrin saattaa olla jopa hyödyllistä aivoille. Pelien avulla on mahdollista kehittää aivojen toimintaa, kuten reaktionopeutta ja tarkkaavaisuuden suuntaamista ja siirtämistä sekä ongelmanratkaisukykyä.
Digilaitteet myös mahdollistavat aivoterveyteenkin liittyvien tekijöiden mittaamisen ja seurannan, kuten unen ja aktiivisuuden mittaamisen sekä piilevän eteisvärinän ja uniapnean tunnistamisen.
Opettele käyttämään digiä aivoterveellisesti
Turhia sovelluksia voi elämästään karsia, mutta todellisuus on, että ilman niitä on vaikea nyky-yhteiskunnassa pärjätä. Avainsana digilaitteiden käytössä on kohtuus.
Kun digilaitteiden käyttö alkaa haitata aivoterveyden kannalta tärkeitä asioita kuten unta, liikuntaa ja sosiaalista vuorovaikutusta, on aika rajoittaa käyttöä. Hälytykset ja ilmoitukset voi karsia minimiin ja omaa saavutettavuutta kannattaa rajata.
Miten teknologia vaikuttaa aivoterveyteen elinkaaren aikana:
Lue lisää vaikutuksista eri ikäryhmissä.
0-1
Vastasyntyneet
Jos vauvaa hoitava aikuinen viettää vauvaa hoitaessaan paljon aikaa digilaitteilla, voi varhainen vuorovaikutus viivästyä ja vaikuttaa dramaattisesti lapsen vuorovaikutuksen kehittymiseen myöhemmin. Vauva tarvitsee aktiiviseen vuorovaikutukseen vain pari minuuttia kerrallaan, joten lyhyt aika aikuiselle tarkoittaa pienen vauvan elämässä todella pitkää aikaa.
Vastasyntynyt vauva ei pysty pitämään vanhempaa mielessä kuin lyhyen aikaa. Tämän vuoksi niinä hetkinä, kun vauva on hereillä ja pyrkii kontaktiin, kannattaa vanhemman laittaa digilaitteet pois ja vastata vauvan tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä varhaisen vuorovaikutuksen viivästyminen voi vaikuttaa myös kielellisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymiseen ja itsesäätelyyn.
1-7
Lapset
Lapsuusiässä aivot ovat vielä kehittymässä, jolloin pelit ja ohjelmat aiheuttavat helpommin riippuvuutta kuin aikuisen kehittyneissä aivoissa. Vanhempien tehtävänä on rajata ruutuaikaa. Vanhempien tulisi myöskin varmistaa, että lapsella on virikkeitä ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen, jonka aikana pelaaminen ja digilaite eivät ole koko ajan mielessä.
7-13
Kouluikäiset
Kouluikäinen lapsi käyttää koulussa erilaisia digilaitteita oppimiseen. Jos digilaitteiden käyttö jatkuu koulun jälkeen ja iltaan asti, aivot eivät saa tarvitsemaansa lepoa. Tällöin ne eivät prosessoi päivän aikana kuultua ja koettua tehokkaasti, ja tämä heikentää oppimista.
Liiallinen pelaaminen ja laitteilla olo on myös pois fyysisestä vuorovaikutuksesta kavereiden ja vanhempien kanssa sekä pois fyysisestä aktiivisuudesta, jotka ovat molemmat tärkeitä tekijöitä aivoterveyden kannalta.
13-15
Murrosikäiset
Monisuorittaminen erilaisilla digilaitteilla voi vähentää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Nuoren itsesäätelytoiminnot ovat vasta kehittymässä, jolloin koukuttavat pelit ja sovellukset ovat entistä houkuttelevampia. Vanhempien tehtävä on varmistaa ja rajata, että digilaitteiden käyttö pysyy kohtuullisena.
15-25
Nuoret aikuiset
Digitaalisten laitteiden myötä olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja erilaiset ilmoitukset ja hälytykset keskeyttävät työmme toistuvasti. Lisäksi digitaaliset laitteet mahdollistavat monisuorittamisen eli usean asian tekemisen yhtä aikaa.
Pidemmän päälle tämän kaltainen työskentely ei ole hyväksi aivoterveydelle, vaan johtaa keskittymiskyvyn heikentymiseen ja muistivaikeuksiin, sillä ihmisen tiedonkäsittelykyky on rajallinen.
Työtavat ja työvälineet tulisikin sovittaa näihin rajoihin. Oman aktiivisuuden ja palautumisen seurannan myötä digitaaliset laitteet voivat myös edistää aivoterveyttä.
25-40
Työikäiset
Digitaalisten laitteiden myötä olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja erilaiset ilmoitukset ja hälytykset keskeyttävät työmme toistuvasti. Lisäksi digitaaliset laitteet mahdollistavat monisuorittamiseneli usean asian tekemisen yhtä aikaa.
Pidemmän päälle tämän kaltainen työskentely ei ole hyväksi aivoterveydelle, vaan johtaa keskittymiskyvyn heikentymiseen ja muistivaikeuksiin, sillä ihmisen tiedonkäsittelykyky on rajallinen.
Työtavat ja työvälineet tulisikin sovittaa näihin rajoihin. Oman aktiivisuuden ja palautumisen seurannan myötä digitaaliset laitteet voivat myös edistää aivoterveyttä.
40-70
Keski-ikäiset
Digitaalisten laitteiden myötä olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja erilaiset ilmoitukset ja hälytykset keskeyttävät työmme toistuvasti. Lisäksi digitaaliset laitteet mahdollistavat monisuorittamiseneli usean asian tekemisen yhtä aikaa.
Pidemmän päälle tämän kaltainen työskentely ei ole hyväksi aivoterveydelle, vaan johtaa keskittymiskyvyn heikentymiseen ja muistivaikeuksiin, sillä ihmisen tiedonkäsittelykyky on rajallinen.
Työtavat ja työvälineet tulisikin sovittaa näihin rajoihin. Oman aktiivisuuden ja palautumisen seurannan myötä digitaaliset laitteet voivat myös edistää aivoterveyttä.
70-100
Ikäihmiset
Digitaalisten laitteiden avulla on mahdollista aktivoida aivoja. Esimerkiksi tutkimusten mukaan säännöllisesti pelaaminen paransi ikäihmisten suorituksia tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä!8 Niiden avulla voi myös seurata omaa terveyttään.
Digilaitteet myös mahdollistavat yhteydenpidon muihin, jos kotoa poistuminen on haastavaa. Digitaalisten välineiden avulla voi olla mukana erilaisten kerhojen ja ryhmien toiminnassa, kuunnella musiikkia tai vaikkapa seurata oman seurakunnan jumalanpalvelusta netissä.
Vinkit
Kotiin
1
Puhelimen käytön rajoittaminen: Jos tuntuu, että vietät puhelimella pelaten tai somessa liian kauan aikaa, jos sen käyttö ahdistaa tai huomaat sen vaikuttavan nukkumiseen, kannattaa puhelimen käyttöä rajoittaa vaikka vain väliaikaisesti.
Kokeile esimerkiksi laittaa puhelimen mobiilidata pois päältä päivän tai illan ajaksi. Tai voit miettiä etukäteen esimerkiksi kaksi hetkeä päivästä, jolloin katsot puhelimeen tulleet viestit ja ilmoitukset, ja reagoit niihin. Pidä puhelin muuten pois näkyviltä.
Jos tauko puhelimesta vaikuttaa mielialaasi, keskittymiskykyysi tai uneen positiivisesti tiedät, että käytön rajoittaminen pidempäänkin voisi olla hyödyllistä.
2
Lapsilla huomio kannattaa kiinnittää paitsi ruutuaikaan myös siihen, kuinka paljon he ajattelevat pelaamista ja laitteella olemista. Jos ajatukset pyörivät koko ajan siinä, milloin pääsee seuraavan kerran pelaamaan, aikuinen voi ehdottaa yhteistä kivaa tekemistä: lapsen kanssa leipomista, pallon potkimista kahdestaan ulkona, polkupyörän huoltoa tai muuta kiinnostavaa yhdessä tekemistä.
3
Digilaitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa erityisesti ilta-aikaan ja varsinkin nukkumaan mennessä. Ihanteellista olisi jättää digilaitteet pois vähintään 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Työpaikalle
4
Työpaikalla digilaitteiden asetukset kannattaa muokata niin, että saat mahdollisimman vähän tarpeettomia hälytyksiä ja ilmoituksia.
5
Jos työsi mahdollistaa, pyri varaamaan säännöllisesti keskeytyksetöntä työaikaa, jolloin sinua ei saa häiritä.
6
Sopikaa työpaikalla yhteisistä käytännöistä hiljaisten tuntien tai keskeytyksettömän työajan käytöstä.
7
Lue sähköpostit esimerkiksi kaksi kertaa päivässä, jolloin sinulla on varattu aikaa myös vastata niihin.
Lähteet:
- Nouchi R. et al. Brain Training Game Improves Executive Functions and Processing Speed in the Elderly: A Randomized Controlled Trial. PLoS One 2012;7(1): e29676. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3256163/pdf/pone.0029676.pdf/?tool=EBI 24.6.21
